Päivällä nukkuminen 1-2 kertaa viikossa voi hyödyttää sydämen terveyttä

Päivän päiväunet kerran tai kahdesti viikossa voivat puolittaa sydän- ja verisuonitapahtumien, kuten sydänkohtausten, aivohalvausten ja sydämen vajaatoiminnan, riskin.

Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että päiväsaikailu voi suojata loppujen lopuksi sydämen terveyttä.

Tämä on tärkein havaintotutkimus BMJ päiväkirja Sydän.

Tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja on lääketieteen tohtori Nadine Häusler Sveitsin Lausannen yliopistollisen sairaalan sisätautien osastolta.

Kuten Häusler ja hänen kollegansa selittävät paperissaan, päiväsaikailun ja sydän- ja verisuoniterveyden suhdetta on ympäröinyt paljon kiistoja.

Joissakin aikaisemmissa tutkimuksissa, joihin kirjoittajat viittaavat, on havaittu pienempi sepelvaltimotaudin riski päivävaippojen keskuudessa, kun taas toisissa on havaittu suurempi sydäntapahtumien tai sydän- ja verisuonikuolleisuuden riski niiden keskuudessa, jotka torkuttavat säännöllisesti päivän aikana.

Kiistan ratkaisemiseksi Häusler ja ryhmä ryhtyivät tutkimaan napsutuksen sekä kuolemaan johtaneiden ja kuolemattomien sydän- ja verisuonitapahtumien välistä yhteyttä 3462 aikuisen kohortissa Sveitsissä.

Napsien ja sydän- ja verisuonitapahtumien tutkiminen

Häuslerillä ja hänen kollegoillaan oli pääsy CoLaus-kohorttitutkimuksen osallistujien lääketieteelliseen tietoon.

Osallistujat olivat 35-75-vuotiaita, kun he ilmoittautuivat CoLaus-tutkimukseen, eikä heillä ollut ollut sydän- ja verisuonitauteja lähtötilanteessa eli vuosina 2003–2006.

Tutkijat tarkastelivat yhtäläisyyksiä napping-taajuuden ja napping-keston välillä sekä toisaalta sydänkohtausten, aivohalvausten ja sydämen vajaatoimintojen välillä.

Häuslerillä ja tiimillä oli pääsy itsensä ilmoittamiin nukkumistapoihin ja jatkuvaan terveydentilan seurantaan keskimäärin 5 vuoden ajan osana CoLaus-tutkimusta.

Kun osallistujilta kysyttiin heidän nukkumis- ja nukkumistapoistaan, yli puolet ei ilmoittanut torkutunutta edellisen viikon aikana, melkein 20% sanoi olevansa napannut kerran tai kahdesti, noin 12% sanoi olevansa napannut 3-5 kertaa ja vastaava määrä sanoi, että he olivat napanneet 6–7 kertaa.

Ne, jotka napsivat useammin, olivat yleensä vanhempia, ylipainoisia tupakoivia miehiä. Nämä osallistujat pyrkivät myös nukkumaan pidempään yöllä, heillä oli uniapnea ja tuntemaan olonsa uneliaisemmaksi päivällä.

Napsit on sidottu 48% pienempään kardiovaskulaariseen riskiin

Viiden vuoden seurantajakson aikana tapahtui 155 sydän- ja verisuonitapahtumaa. Napsien ja sydän- ja verisuonitapahtumien välisen yhteyden arvioimiseksi tutkijat ottivat huomioon mahdolliset sekoittimet, kuten iän tai sydänsairauksien riskitekijät, kuten hypertensio.

Tutkijat havaitsivat, että 1–2 viikoittaisen päiväunen ottaminen päivän aikana liittyi 48% pienempiin mahdollisuuksiin saada sydänkohtaus, aivohalvaus tai sydämen vajaatoiminta verrattuna niihin, jotka eivät nukkuneet ollenkaan.

Analyysi ei kuitenkaan paljastanut mitään yhteyttä kardiovaskulaaristen tapahtumien ja torkkujen keston välillä.

Häusler ja hänen kollegansa päättelevät: "Kohteilla, jotka nukuttavat kerran tai kahdesti viikossa, on pienempi riski sydän- ja verisuonitauteihin liittyvistä tapahtumista, kun taas yhteyttä ei löydy tiheämmästä nappaamisesta tai napautuksen kestosta."

"Nap-taajuus voi auttaa selittämään ristiriitaiset havainnot napping- ja [sydän- ja verisuonisairaus] -tapahtumien välillä."

Filosofian tohtori Yue Leng ja tohtori Kristine Yaffe Kalifornian yliopistosta San Franciscosta kommentoivat tuloksia itsenäisesti linkitetyssä toimituksessa.

He sanovat, että on "ennenaikaista päätellä napsutuksen tarkoituksenmukaisuudesta sydämen optimaalisen terveyden ylläpitämiseksi", koska meiltä puuttuu unien normaali määritelmä tai mittaus.

He lisäävät kuitenkin: "Vaikka tarkat fysiologiset reitit, jotka yhdistävät päiväsaikaan nappaamisen [sydän- ja verisuonitautien] riskiin, eivät ole selkeitä, [tämä tutkimus] myötävaikuttaa käynnissä olevaan keskusteluun napautuksen terveysvaikutuksista ja ehdottaa, että se ei välttämättä ole vain kesto mutta myös tärkeällä taajuudella. "

none:  flunssa - kylmä - sars kuntoutus - fysioterapia immuunijärjestelmä - rokotteet